Kymenlaakson asumisen seminaari helmikuussa

Kymenlaakson asumisen seminaari järjestetään 9.2.2018 Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Seminaarissa kuullaan esityksiä ja keskustellaan Kymenlaakson ikääntyneiden asumisen sekä kaiken ikäisten erityisasumisen tilanteesta; mihin suuntaan asumisen malleja maakunnassamme kehitetään. Päivän aikana kuullaan myös uudenlaisista valtakunnallisista asumisen ratkaisuista.

Seminaaripäivän tarkan ohjelman ja ilmoittautumislinkin löydät sivun alareunassa olevassa liitteestä.

 

Sote- ja maakuntauudistus 11 / 2017

  • Konsernia valmistellaan työpajatyöskentelynä
  • Viestintäpäälliköksi Heli Veripää
  • Sopimusasiantuntijaksi Lea Korjala
  • HR-projektipäällikön  sijaiseksi Jenni Markkanen
  • Uusi Kymenlaakso Extranet
  • Kymenlaakson Tietosuojavastaavat verkostoituneet
  • Kotkan Nina Brask sote-kuntayhtymän ohjausryhmä puheenjohtajaksi
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteinen tehtävä
  • Työryhmät valmistelevat asiakas- ja potilastietojärjestelmän uudistusta
  • Kärkihankkeiden kuulumisia
  • Kymenlaakson ensimmäinen perhekeskuspäivä järjestettiin marraskuussa
  • Ikääntyneiden palveluissa digiratkaisuja
  • Kymenlaaksossa Yhdessä hyvä OTE -hankkeessa verkostotyöpajoja
  • Järjestöagentin kuulumisia

 

Lue lisää

Ikääntyneiden palveluissa digiratkaisuja

Valtakunnallisen I&O-kärkihankkeen tavoitteiden mukaan digitalisaatiota tulee hyödyntää osana työ- ja asiakasprosesseja. Kymenlaakson ikääntyneiden palveluissa on jo ollut käytössä pitkään erilaisia laitteita ja järjestelmiä kuten turvarannekkeita ja toiminnanohjausjärjestelmiä.

Kotkassa on aloitettu lokakuussa virtuaalihoivaratkaisun käyttöönotto. Virtuaalihoivassa asiakkaan ja työntekijän välille muodostetaan kuva-/ääniyhteys. Virtuaalihoivanpalvelun avulla voidaan esimerkiksi osa kotihoidon käynneistä suorittaa ns. etäkäynteinä. Palvelua voidaan hyödyntää erityisesti sellaisten asiakkaiden kohdalla, joilla on useampia kotihoidon käyntejä päivässä ja joilla on taito sekä halu ottaa palvelu käyttöön. Virtuaalihoivaa on tarjottu nyt alkuvaiheessa kymmenelle asiakkaalle ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

Haminan kotihoito ottaa käyttöön joulukuun alusta uudenlaisen lääkeannosteluautomaatin. Automaatin avulla mahdollistetaan turvallisen lääkehoidon toteutuminen esim. muistisairaan kotiin, ilman että hoitajan tarvitsee tehdä erillistä lääkkeenantokäyntiä asiakkaan luokse. Lääkeannosteluautomaatti tarjoaa oikean lääkkeen asiakkaalle oikeaan aikaa ja myös muistuttaa asiakasta lääkkeenotosta. Mikäli asiakas ei jostakin syystä ota tarvitsemaansa lääkettään, laite tekee ilmoituksen tilanteesta kotihoidon henkilöstölle tai omaiselle, jolloin asiakkaalle tehdään varmistussoitto tai -käynti.

Myös muissa Kymenlaakson kunnissa on erilaisia teknologisten laitteiden tai järjestelmien kokeiluja meneillään tai suunnitteilla. Ajatuksena on rakentaa tulevaisuudessa maakunnan yhteiseen käyttöön sähköinen integraatioalusta, jonka kautta voidaan yhdistää asiakkaiden kotona olevien laitteiden tuottama tieto reaaliaikaisesti sote-ammattilaisten tai vaikkapa omaisten käyttöön. Tarkoituksena on hyödyntää teknologian antamat mahdollisuudet mm. asiakkaiden terveydentilan ja turvallisuuden seurantaan.

”Digitaaliset ratkaisut ovat jo nyt iso osa ikääntyneiden palvelujärjestelmää ja niiden hyödyntäminen vain lisääntyy tulevaisuudessa. Meidän on ammattilaisina tunnistettava, miten voimme erilaisia laitteita hyödyntää ja muistettava, että teknologia voi olla hyvä renki mutta ei koskaan hyvä isäntä", toteaa muutosagentti Tommi Reiman.

Kymenlaaksossa järjestettiin ensimmäinen perhekeskuspäivä

Kouvolan seurakuntakeskuksessa vietettiin 17.11.2017 ensimmäistä Kymenlaakson perhekeskuspäivää. Päivän tarkoituksena oli esitellä sekä valtakunnallisesti, että maakunnallisesti perhekeskustyön etenemistä.

Perhekeskus tarjoaa perheille apua ja tukea lähellä arkea, matalalla kynnyksellä, oikea-aikaisesti ja perheiden tarpeita vastaavasti. Perhekeskus yhdistää ja verkostoi uudella tavalla lapsiperheiden perustason terveys-, sosiaali- ja varhaiskasvatuksen, koulun sekä kolmannen sektorin palvelut. Perhekeskus tuo erityistason palvelut lähemmäksi lapsia ja perheitä. Lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan voimavarakeskeisesti, hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta edistäen.

Valtakunnallisesti perhekeskuksen rakentumista esitteli Marjaana Pelkonen (STM). Pelkonen lähestyi perhekeskusten kehittämistä rakennuspalikoiden näkökulmasta. Rakennuspalikoita Pelkosen mukaan olivat: 

  • Selkiytetään ja konkretisoidaan perhekeskuksen minimitehtävät lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja varmistamiseksi.
  • Verkostoidaan tehtävien toteuttamiseksi tarvittavat lapsiperheiden minimipalvelut ja toiminnot toimivaksi kokonaisuudeksi ja perustetaan yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja.
  • Sovitaan perhekeskuksen asemoitumisesta maakunnan alueella (organisointi); tarvitaan sekä rakennus että verkosto.
  • Huolehditaan kokonaisuuden johtamisesta, koordinaatiosta, palvelujen ja toimintojen yhteensovittamisesta sekä osaamisesta.
  • Sovitaan tarvittavista yhteistyörakenteista ja käytännöistä
    • kunta: varhaiskasvatus, koulu ja opiskeluhuolto, kuntien muu toiminta
    • sote
    • aikuisten perus- ja erityispalvelut
    • lasten erityispalvelut: erikoissairaanhoito, lastensuojelu
    • järjestöt ja seurakunnat.
  • Uudistetaan toimintakulttuuria LAPEn toimintaperiaatteiden avulla.
  • Otetaan lapset, nuoret ja perheet mukaan toimintaa kehittämään ja arvioimaan.

Perhekeskuksen rakennuspalikat määrittelevät perhekeskuskehittämistyön minimin, jota jokaisessa maakunnallisessa tulee LAPE kehittämistyön aikana tehdä. 

Kymenlaakson LAPE  työssä maakunnallisen perhekeskusmallia on suunniteltu siten, että perhekeskukset toteutuvat sekä fyysisinä tiloina, että verkostotoimintana. Perhekeskus on verkostomainen tapa ajatella ja toimia, mutta myös fyysinen tila. Verkoston kautta lapsi, nuori ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja palvelut ja toimitaan lähellä asiakasta. Toiminta suuntautuu lapsen, nuoren ja perheen omaan toimintaympäristöön: kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun Perhekeskukselle tarvitaan tila ammatilliseen toimintaan ja kohtaamispaikkatoimintaan. Perhekeskuksen toiminta on joustavaa ja ketterää ja asiakasymmärrys ohjaa perhekeskustoiminnan kehittämistä 

Maakuntaan esitetään perustettavan kaksi suurempaa perhekeskusta, jossa erityispalvelut olisivat vahvasti edustettuina.  Näiden lisäksi maakuntaan esitetään pienempiä perhekeskuksia nykyisten kuntien alueille. Pienet perhekeskukset voivat sijoittua esimerkiksi neuvolan yhteyteen. Muut toimijat esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat verkostoidaan osaksi perhekeskuksia.  

Järjestöt osana perhekeskuksia

Ulla Lindqvist nosti esiin tärkeän yhdessä tekemisen teeman järjestöjen näkökulmasta. Puheenvuoron ydinviestinä oli, että lapsen matkassa aikuisuuteen on toimijoita paljon. On ymmärrettävä, että jokainen meistä niin perheen läheisistä, ammattilaisista, vertaistukijoista, järjestöissä rakennamme oman palasen lapsen polkuun. Yhdessä tekien ja toimien voimme varmistaa hyvinvoivan lapsen kasvun aikuisuuteen.

Perhekeskukset kohtaamispaikkoina

Marjatta Kekkonen (THL) kuvasi kohtaamispaikkojen merkitystä osana perhekeskusta. Kekkonen piti keskeisenä tavoitteena, että perhekeskuksesta kehittyy lasten ja perheiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen ja toimiva lähipalvelujen kokonaisuus, joka sisältää kohtaamispaikan. Kohtaamispaikan tavoitteena on vahvistaa perheiden voimavaroja ja yhteisöllisyyttä sekä tarjota vertaistukea ja varhaista tukea sekä vähentää perheiden ja vanhempien yksinäisyyttä. Kohtaamispaikan toiminnassa huomioidaan monikulttuuristen ja maahanmuuttajaperheiden tarpeet. Perheet osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kohtaamispaikkojen toteuttaminen osana perhekeskustoimintaa on kehittämisen kohteena myös valtakunnallisessa työpajatyöskentelyssä.

Työpajoissa tutustuttiin makuunassa toimiviin yhteistyön malleihin ja LAPEn kehittämistyöhön

Perhekeskuspäivän iltapäivässä osallistujat pääsivät tutustumaan erilaisiin maakunnassa toimiviin yhteistyön malleihin ja LAPE:n puitteissa tehtävään sisältökehittämistyöhön. Iltapäivän pisteillä esillä oli niitä perhekeskuksen sisällön rakennuspalikoita, joita maakunnassamme kehitetään. Työpajoja oli kaikkiaan yhdeksän.

1. Johtamisen, kehittämisen ja yhteisen työn ymmärtämiseen tutustuttiin Luo luottamusta, suojele lasta -verkkokoulutus kokonaisuuden kautta. Työpajassa saatiin makupaloja THL:n laatimasta verkkokoulutuksesta. Tätä koulutusta tullaan LAPE:n puitteissa tarjoamaan kaikille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville. Koulutuksen tueksi tullaan järjestämään työpaikka dialogeja. Työpakassa pääsi kokeilemaan dialogista tapaa työskennellä. 

2. Monitoimijainen perhevalmennus, yhdessä tekemisen ja vertaistuen toimiva malli ensisynnyttäjä perheille. Yhteisen perhevalmennuksen järjestäminen on tuonut hyvää ja innostavaa kokemusta neuvolan, varhaiskasvatuksen, perheasiainneuvottelukeskuksen ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä. Perheiden vertaistuen merkitys perhevalmennuksessa on suuri ja se antaa edellytyksiä perheille verkostoitua samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. 

3. Työvälineenä ihmeelliset vuodet on uusi Kymenlaaksossa käynnistyvä ryhmämuotoinen tuen malli käytöshäiriöisten lasten vanhemmille. Koulutuksen käynnistyvät LAPE:n puitteissa maakunnassamme helmikuussa. 

4. Eroauttamisen kehittämistyössä yhteisen tekemisen framille nostettiin eroneuvotoiminta ja eroauttajien verkostotyö. Eroneuvo-tilaisuudet tarjoavat tietoa ja tukea eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille ja heidän läheisilleen. Tilaisuudessa on vetäjän eroalustuksen jälkeen mahdollisuus keskustella eroamiseen, eron jälkeiseen vanhemmuuteen ja lapsiin liittyvistä teemoista. Eroneuvo toteutetaan yhteistyössä Eroneuvo-vetäjän ja vapaaehtoisten vertaistukijoiden kanssa. Eroverkostojen tarkoituksen on koota alueen eroauttamisen palvelut yhteen niin viranomaistoiminnan kuin kolmannen sektorin osalta. Tarkoituksena on suunnitella eri toimijoiden tarjoamat eroauttamisen tuen muodot siten, että tarjonta olisi asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman kattavaa ja tuke olisi saatavilla läpi koko vuoden.

5. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön osalta esiteltiin Ensi- ja turvakotiyhdistyksen väkivallan ehkäisytyö pysäkki toimintaa. PYSÄKKI tarjoaa apua perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhkaan tai väkivaltakierteen katkaisuun naisille, miehille ja lapsille. Pysäkin palvelut räätälöidään tilanteen ja tarpeen mukaan. Väkivallasta keskustellaan yksilöllisesti nais-, mies- ja lapsityöntekijän kanssa.

Pysäkille voi tulla ilman lähetettä ja palvelu on asiakkaille maksutonta. Toimipisteet sijaitsevat Kotkassa ja Kouvolassa. Pysäkin henkilökunta tekee vahvasti yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa väkivaltaa kohdanneiden perheiden auttamiseksi.  

6. Kymenlaakson erikoissairaanhoidon, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian esittelivät omaa toimintaansa siitä näkökulmasta, miten he voivat antaa mahdollisimman jouhevasti tukea peruspalveluiden ammattilaisille, silloin kun perheessä on psyykkisiä ongelmia. Käytännössä esillä olivat lastenpsykiatrian osalta kotisairaala toimintamalli ja konsultaation muodot. Nuorisopsykiatrian esitteli jalkautuvaa ensio-tiimiä, joka on apuna silloin kun mietitään onko nuorella pulmia mielenterveyden kanssa.

7. Systeeminen lastensuojelutyö kertoi lastensuojelutyön uudesta pilotoinnista.

Systeeminen lastensuojelu, tuo lastensuojeluun uudenlaisten työtavan työskennellä, nostaen lapsen ja perheen systeemin keskiöön. Mallissa perheen tilannetta tarkastellaan sosiaalisena kokonaisuutena. Mallissa on kyseessä uusi ajattelutapa, jossa lastensuojelun työn tueksi tuodaan ajattelua perheterapiasta, dialogisuudesta, narratiivissuudesta sekä ratkaisukeskeisyydestä. Uudessa työtavassa lastensuojelu perheen parissa työskentelee tiimi, joka mahdollistaa pysähtymisen, reflektion, yhteisen vastuunkannon sekä yhteisen oppimisen. Työtapa vapauttaa aikaa kohtaamistyöhön. Tiimityöskentelyn tarkoituksena on varmistaa lapsen tilanteen tarkastelua ja tulkintaa monesta eri näkökulmasta. Lähtökohtana on, että hyvä vuorovaikutussuhde työntekijään lisää asiakastyytyväisyyttä ja motivoi muutokseen. Uutta työmallia kokeillaan Kotkassa, Haminassa ja Kouvolassa vuoden 2018 aikana.

8. Kohtaamispaikkatoiminta 

Perhekeskusten kohtaamispaikkojen tavoitteena on vahvistaa perheiden voimavaroja ja yhtesöllisyyttä sekä tarjota vertaistukea ja varhaisa tukea sekä vähentää perheiden ja vanhempien yk-sinäisyyttä. Perhekeskuspäivän kohtaamispaikka työpajassa Kouvolan perhekeskustoiminnan koordinaattori Suvi Vallenius kertoi verkostotoimijoidensa kanssa millaista toimintaa Kouvolan perhekeskusten kohtaamispaikoissa on kuluvan vuoden aikana toteutettu. Näistä mainittakoon muun muassa joka viikkoiset avoimet perhepäivät, erilaiset teematapahtumat ja vertaisryhmät sekä tiedon ja asiantuntijuuden jakaminen. Ensi- ja turvakoti yhdistys, Kouvolan kaupungin avoin varhaiskasvatus ja MLL Kymen piiri kertoivat työpajassa olevansa ilahtuneita siitä, kuinka moninaista toimintaa yhteisellä tekemisellä saadaan aikaan.

9. Mikä mietityttää LAPE:ssa?

Hanketyöntekijät vastailivat osallistujien kysymyksiin LAPE kehittämistyöstä.

 

Työryhmät valmistelevat asiakas- ja potilastietojärjestelmän uudistusta

POSAUS-projektissa (=POtilaiden ja Sosiaalihuollon Asiakkaiden Uudet Suunnitelmat) otetaan käyttöön 1.7.2018 Kymenlaakson maakunnan alueella päivitetty Effica Lifecare asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Toimintamalleja yhtenäistetään yhdeksi yhteiseksi Kymenlaakson SOTE-toimintamalliksi. 

Kehittämis- ja suunnittelutyötä varten on perustettu uuden sote-organisaation mukaiset työryhmät:
1. lasten, nuorten ja perheiden palvelut
2. aikuiset monialaisetpalvelut
3. mielenterveys- ja päihdepalvelut
4. vastaanotto- ja kuntoutuspalvelut
5. sairaalapalvelut
6. koti-, asumis- ja - hoivapalvelut.

Samaan aikaan laskutus uudistuu ja sen käyttöönottoon on myös perustettu työryhmä. Työryhmät ovat aloittaneet työnsä lokakuun lopulla. Kunkin työryhmän sisällä toimii myös eri osakokonaisuuksia suunnittelevia työryhmiä. Näin on varmistettu mahdollisimman laaja osaaminen ryhmissä. Työryhmät ovat kartoittaneet toiminnan nykytilaa ja kirjaamiskäytäntöjä. Sovellusasiantuntijoiden ja pääkäyttäjien työryhmät huolehtivat uuden tietojärjestelmän rakentamisesta Tieto Oyj:n asiantuntijoiden kanssa.

Valinnanvapauskokeilussa kohderyhmänä ovat paljon palveluja käyttävät asiakkaat/potilaat ns. suurkuluttajat. Näiden asiakasryhmien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ja ohjautuminen keskitettyyn asiakasohjaukseen parantaa hoidon ja palvelujen suunnittelua sekä toteutusta. 

Lifecare pääkäyttäjäkoulutukset alkavat helmikuussa 2018 ja muiden ammattilaisten koulutukset alkavat maaliskuussa 2018. Koulutusta järjestetään monimuotoisesti. Tällä hetkellä työn alla ovat tarvittavien koulutustilojen ja niihin tarvittavien resurssien selvitykset.

Konesali- ja ohjelmistoasennusten osalta on edetty hyvin aikataulussa. Kymenlaakson keskussairaalaan rakennettavan uuden konesalin palvelinympäristö perusasennuksineen on valmiina. Tällä hetkellä työn alla on kantaympäristöjen kopiointi uuteen palvelinympäristöön, jossa myös testaus tapahtuu. 

Tilaa RSS-syöte
Tilaa uutiskirje

Tilaa sote- ja maakuntauudistuksesta tuorein tieto uutiskirjeenä sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Katso arkistosta jo lähetetyt uutiskirjeet ja muut aiemmat julkaisut

Siirry arkistoon

KYMENLAAKSON LIITTO

PL 35, 48601 KOTKA
Karhulantie 36 B
Toimisto on avoinna arkisin
Ma-Pe klo 9-15

MUUTOSTOIMISTO

Karhulantie 30,2krs
48600 KOTKA