KAS ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar

ELYistä tärkeä osa tulevia maakuntia

Vuonna 2010 aloittaneisiin ELY-keskuksiin yhdistettiin aiemmat TE-keskusten ja tiepiirien sekä osia ympäristökeskusten ja lääninhallitusten palveluista. Johtava ajatus oli koota valtion alueelliset kehittämistehtävät saman katon alle. Puhuttiin suurimmasta hallintouudistuksesta sataan vuoteen.

Koko ELY-keskusten olemassa olon ajan käyntiin on lähtenyt toinen toistaan seuranneita hallinnon kehittämishankkeita, keskeisimpänä tavoitteenaan hallinnon, tehtävien ja palvelujen kokoaminen. Vaikka suurimmat hankkeet sellaisinaan eivät ole toteutuneet, ELYjen tehtävien keskittäminen alueiden ominaispiirteiden, osaamisen ja yhteistyön pohjalta on edennyt mm. rakennerahastoasioissa, kala- ja vesiasioissa, älyliikenteen kehittämisessä ja infrahankinnoissa. Keskittämistä on tehty sekä ELYjen välillä että ELYjen sisällä. Keskittämisillä on saatu synergiahyötyjä, resurssien parempaa hyödyntämistä ja erityisosaamista.

Aiempia kehittämishankkeita laajempana on vauhdilla lähtenyt käyntiin maakuntauudistuksen valmistelu. ELY-keskukset ovat tiiviisti mukana niin hankkeen valtakunnallisessa kuin maakunnallisessakin valmistelussa. Merkittävä osa vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien palveluista tuleekin olemaan nykyisiä ELY-palveluja. Siihen asti ELYn palvelut tuotetaan nykypohjalta tavoitteena, että muutos ei heikennä asiakkaiden palveluja eikä heikennä meneillään olevaa kehittämistä.

Se, kuinka suuri osa ELYjen tehtävistä ja palveluista uusiin maakuntiin siirtyy, on osin epäselvää. Suurimmat auki olevat kysymykset liittyvät tienpitoon ja ympäristöpalveluihin. Noin puolet ELYn ympäristöosaamisesta on hallituksen keväisen linjauksen perusteella siirtymässä uuteen valtion valtakunnalliseen virastoon. Alueellinen tienpito on lakiluonnoksessa linjattu maakunnan tehtäväksi, mutta liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan Liikenneverkkoyhtiön perustamista. Toteutuessaan yhtiö ottaa vastuulleen valtion tie-, rata- ja vesiväylät.

Oma lukunsa Kaakossa on kahden maakunnan ELY. Sekä henkilöresurssit, osaaminen että määrärahat on alueella puristettu tuottamaan keskitetysti palvelut kahdelle maakunnalle. Nykyiset henkilöresurssit eivät riitä tehtävien kaavamaiseen jakamiseen.

Miten resurssit sitten voidaan saada riittämään uudistuksessa? Tärkeää on saada tehtäviä hoidettua alueiden yhteistyönä jatkossakin. Päätösvalta ja ratkaisujen teko tulee kuitenkin tapahtua jokaisessa maakunnassa. Tulevat maakunnat – mukana niissä pääosin nykyiset ELYt – voivat hakea uusiakin yhteistyössä hoidettavia asioita. Hallituksen linjauksen mukaan tehtävien uudelleenjärjestelyissä minimoidaan henkilöstön siirtymiset paikkakunnalta toiselle, mikä on myös tehtävissä työskentelevän henkilöstön vahva toive. Henkilöiden työpanosta lienee kuitenkin mahdollista jakaa maakuntien kesken tarvittaessa. Asiakkaiden kannalta tärkeintä on turvata osaaminen ja palvelujen toimivuus. Myös digitalisoinnissa tulee edetä.

Maakuntahallinnon toteutuessa kaikille uusille maakunnille tulee yhtä lailla voida turvata taloudelliset lähtökohdat palvelujen hoitoon ja järjestämiseen. Osana uudistuksen valmistelua tullaan pohtimaan mm. määrärahojen jakoperusteita. On syytä olla hereillä.

Aluehallinnon laajasta yhteistyöverkostosta voi olla merkittävää hyötyä maakuntien kehittämiselle niin nyt kuin myös uusien maakuntien aloittaessa.

Ylijohtaja Leena Gunnar 

Tilaa RSS-syöte
Tilaa uutiskirje

Tilaa sote- ja maakuntauudistuksesta tuorein tieto uutiskirjeenä sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Katso arkistosta jo lähetetyt uutiskirjeet ja muut aiemmat julkaisut

Siirry arkistoon

KYMENLAAKSON LIITTO

PL 35, 48601 KOTKA
Karhulantie 36 B
Toimisto on avoinna arkisin
Ma-Pe klo 9-15

MUUTOSTOIMISTO

Karhulantie 30,2krs
48600 KOTKA