Kyselyllä pyrittiin saamaan tietoa siitä, miten asukkaat haluavat vaikuttaa maakunnan asioihin ja minkä kanavan kautta he haluaisivat saada tietoa maakunnan toiminnasta. Osallisuuden kokemus on henkilökohtainen ja tähän liittyen oli kymmenen sosiaalisen osallisuuden tunnetta mittaavaa kysymystä, joita vastaajat arvioivat asteikolla 1 – 5. Tämän kyselyn pohjalta kymenlaaksolaiset tuntevat elämänsä hyväksi ja heidän elämäänsä sisältyy osallisuuden tunnetta lisääviä tekijöitä.
Vastaajilta kysyttiin, miten he haluaisivat vaikuttaa tulevan maakunnan asioihin.
Suurimman kannatuksen sai vastaus ”äänestämällä maakunnan vaaleissa” (61,7 %). Lähes yhtä suuren kannatuksen sai vaihtoehto ”vastaamalla kyselyihin”. Palautteen antaminen verkkosivuilla koettiin kolmanneksi parhaaksi vaihtoehdoksi ja neljänneksi tuli vaihtoehto ”vaikuttamalla internetissä”. Myös keskustelutilaisuuksiin osallistuminen koettiin hyväksi vaikuttamismahdollisuudeksi (30,4 %).
Maakunnan viestintään liittyen tiedusteltiin, mitä kautta asukkaat haluavat saada tietoa maakunnan toiminnasta ja kehittämisestä.
Kolme tärkeintä viestintäkanavaa asukkaiden mielestä olivat ilmaisjakelulehdet, maakunnan verkkosivut ja Kouvolan Sanomat/Kymen Sanomat. Myös maakuntaradion rooli viestintäkanavana on tärkeä. Kymenlaaksolaiset haluavat saada tietoa mieluummin erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta kuin sosiaalisen median.
Kyselyssä pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti siitä, mikä lisäisi osallisuuden kokemusta.
Tärkeimmäksi tekijäksi vastaajat määrittelivät keskustelutilaisuudet, tapahtumat, vuorovaikutuksen, tulla kuulluksi ja kuuntelun. Osallisuutta lisää myös selkeä viestintä sekä hyvä tiedonsaanti. Yhteisöllinen toiminta, järjestötoiminta sekä harrastukset lisäävät kolmanneksi eniten osallisuutta. Yhtä tärkeää kuin kaikki edellä mainitut tekijät, myös osallisuuden vaikuttavuudella on merkitystä. Kyselyiden ja palautteiden vaikuttavuudesta halutaan saada tietoa, miten annettu palaute on todellisuudessa vaikuttanut asioiden valmisteluun.
Kysymykseen miten sinulla olisi mahdollisimman hyvä elää ja asua Kymenlaaksossa,
koettiin hyvät, monipuoliset ja lähellä olevat palvelut tärkeimmäksi seikaksi. Lähellä toimivat terveydenhuoltopalvelut mainittiin toiseksi eniten elämänlaatua lisääväksi tekijäksi. Kolmanneksi eniten asukkaat toivovat turvallisia ja toimivia liikenneyhteyksiä, niin kunnan sisällä kuin maakunnan keskusten välillä sekä maakunnan ulkopuolelle, lähinnä Helsinkiin.
Vastaajan osallisuuden tunnetta mitattiin kymmenellä kysymyksellä, joita oli mahdollisuus arvioida asteikolla 1-5, jolloin numero 5 sai arvon täysin samaa mieltä.
Vastausten perusteella kymenlaaksolaiset tuntevat elämänsä merkitykselliseksi ja hyväksi. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4. Kysymys ”pystyn vaikuttamaan johonkin elinympäristöni asioihin” sai pienimmän arvon 3,5. Tämän kyselyn pohjalta vastaajat kokivat, että he ”ovat tarpeellisia jollekin toiselle ihmiselle” (4,41) ja vastaajilla on tunne, ”että elämällä on päämäärä ja tarkoitus” (4,13). Vastaajissa oli eniten työikäisiä ja kun kyselyn tuloksista erotettiin eläkkeellä olevien vastaukset, ne noudattelivat samaa linjaa kuin työikäistenkin.
Taustatietoa kyselystä
Kymenlaakson maakuntauudistukseen liittyen suoritettiin kysely Kymenlaakson asukkaille. Kyselyyn on ollut mahdollista vastata 15.11.2018 – 15.2.2019 välisenä aikana. Kysely liittyi maakunnan osallisuusohjelman laadintaan, joka oli osa nyt päättynyttä maakuntauudistustyötä.
Kyselyyn on ollut mahdollista vastata sähköisesti sekä lomakkeella Kymenlaakson kirjastoissa. Vastauksia saatiin yhteensä 329 kappaletta. Kyselyyn vastaajista 76 % oli naisia. Kyselyyn vastasivat eniten 40 – 64 -vuotiaat ja toiseksi suurin ikäryhmä oli yli 65-vuotiaat (18,2 %). Vastaajista puolet oli kouvolalaisia. Kotkalaisia vastaajia oli 21,3 % ja haminalaiset vastaajat oli kolmanneksi suurin ryhmä (14 %).
Osallisuus tarkoittaa sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja yhteisiin voimavaroihin, joita ovat: luottamus ja keskinäinen kunnioitus, toimeentulo, palvelut, tieto, taito, toiminta ja yhteiset merkitykset (lähde: THL).
Lisätietoja: Osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija Aija Matero, aija.matero(a)kymenlaakso.fi.
Järjestäjän käsikirja
Uusi Kymenlaakso