Järjestäjän käsikirja

Kymenlaakson maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tueksi laadittiin järjestäjän käsikirja. Käsikirja olisi ollut apuväline maakunnan järjestämistehtävien ja hallinnon organisointiin. Järjestäjän käsikirjaa voidaan jatkossa hyödyntää Kymenlaaksossa muussa valmisteltavassa toiminnassa.
 
Järjestäjän käsikirja on koottu valmiiksi yleisellä tasolla, josta ilmenevät järjestäjän keskeisimmät toiminnot ja tehtävät. Maku- ja sotepalvelujen tarkemmat prosessit oli tarkoitus määritellä erillisiksi liiteosioiksi käsikirjaan. Nämä kuitenkin puuttuvat, koska maakuntavalmistelu keskeytettiin 8.3.2019.

Maakunta järjestäjänä olisi vastannut:
  • Asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta
  • Järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta
  • Palvelutarpeen, -määrän ja -laadun määrittelemisestä
  • Tuottamistavasta, tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta
  • Viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä
  • Järjestämisvastuulla olevien tehtäviensä rahoituksesta
Attachments:
Download this file (JärjestäjänKäsikirja_Kymenlaakso_17042019.pdf)Järjestäjän käsikirja2849 kB

Kymenlaakson osallisuuskyselyn tulokset

Kyselyllä pyrittiin saamaan tietoa siitä, miten asukkaat haluavat vaikuttaa maakunnan asioihin ja minkä kanavan kautta he haluaisivat saada tietoa maakunnan toiminnasta. Osallisuuden kokemus on henkilökohtainen ja tähän liittyen oli kymmenen sosiaalisen osallisuuden tunnetta mittaavaa kysymystä, joita vastaajat arvioivat asteikolla 1 – 5. Tämän kyselyn pohjalta kymenlaaksolaiset tuntevat elämänsä hyväksi ja heidän elämäänsä sisältyy osallisuuden tunnetta lisääviä tekijöitä.

Vastaajilta kysyttiin, miten he haluaisivat vaikuttaa tulevan maakunnan asioihin. 
Suurimman kannatuksen sai vastaus ”äänestämällä maakunnan vaaleissa” (61,7 %). Lähes yhtä suuren kannatuksen sai vaihtoehto ”vastaamalla kyselyihin”.  Palautteen antaminen verkkosivuilla koettiin kolmanneksi parhaaksi vaihtoehdoksi ja neljänneksi tuli vaihtoehto ”vaikuttamalla internetissä”. Myös keskustelutilaisuuksiin osallistuminen koettiin hyväksi vaikuttamismahdollisuudeksi (30,4 %).

Maakunnan viestintään liittyen tiedusteltiin, mitä kautta asukkaat haluavat saada tietoa maakunnan toiminnasta ja kehittämisestä.

Kolme tärkeintä viestintäkanavaa asukkaiden mielestä olivat ilmaisjakelulehdet, maakunnan verkkosivut ja Kouvolan Sanomat/Kymen Sanomat. Myös maakuntaradion rooli viestintäkanavana on tärkeä. Kymenlaaksolaiset haluavat saada tietoa mieluummin erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta kuin sosiaalisen median.

Kyselyssä pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti siitä, mikä lisäisi osallisuuden kokemusta.
Tärkeimmäksi tekijäksi vastaajat määrittelivät keskustelutilaisuudet, tapahtumat, vuorovaikutuksen, tulla kuulluksi ja kuuntelun. Osallisuutta lisää myös selkeä viestintä sekä hyvä tiedonsaanti. Yhteisöllinen toiminta, järjestötoiminta sekä harrastukset lisäävät kolmanneksi eniten osallisuutta. Yhtä tärkeää kuin kaikki edellä mainitut tekijät, myös osallisuuden vaikuttavuudella on merkitystä. Kyselyiden ja palautteiden vaikuttavuudesta halutaan saada tietoa, miten annettu palaute on todellisuudessa vaikuttanut asioiden valmisteluun.

Kysymykseen miten sinulla olisi mahdollisimman hyvä elää ja asua Kymenlaaksossa,
koettiin hyvät, monipuoliset ja lähellä olevat palvelut tärkeimmäksi seikaksi. Lähellä toimivat terveydenhuoltopalvelut mainittiin toiseksi eniten elämänlaatua lisääväksi tekijäksi. Kolmanneksi eniten asukkaat toivovat turvallisia ja toimivia liikenneyhteyksiä, niin kunnan sisällä kuin maakunnan keskusten välillä sekä maakunnan ulkopuolelle, lähinnä Helsinkiin.

Vastaajan osallisuuden tunnetta mitattiin kymmenellä kysymyksellä, joita oli mahdollisuus arvioida asteikolla 1-5, jolloin numero 5 sai arvon täysin samaa mieltä.
Vastausten perusteella kymenlaaksolaiset tuntevat elämänsä merkitykselliseksi ja hyväksi. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4. Kysymys ”pystyn vaikuttamaan johonkin elinympäristöni asioihin” sai pienimmän arvon 3,5. Tämän kyselyn pohjalta vastaajat kokivat, että he ”ovat tarpeellisia jollekin toiselle ihmiselle” (4,41) ja vastaajilla on tunne, ”että elämällä on päämäärä ja tarkoitus” (4,13).  Vastaajissa oli eniten työikäisiä ja kun kyselyn tuloksista erotettiin eläkkeellä olevien vastaukset, ne noudattelivat samaa linjaa kuin työikäistenkin.

Taustatietoa kyselystä
Kymenlaakson maakuntauudistukseen liittyen suoritettiin kysely Kymenlaakson asukkaille. Kyselyyn on ollut mahdollista vastata 15.11.2018 – 15.2.2019 välisenä aikana. Kysely liittyi maakunnan osallisuusohjelman laadintaan, joka oli osa nyt päättynyttä maakuntauudistustyötä.

Kyselyyn on ollut mahdollista vastata sähköisesti sekä lomakkeella Kymenlaakson kirjastoissa. Vastauksia saatiin yhteensä 329 kappaletta. Kyselyyn vastaajista 76 % oli naisia. Kyselyyn vastasivat eniten 40 – 64 -vuotiaat ja toiseksi suurin ikäryhmä oli yli 65-vuotiaat (18,2 %). Vastaajista puolet oli kouvolalaisia. Kotkalaisia vastaajia oli 21,3 % ja haminalaiset vastaajat oli kolmanneksi suurin ryhmä (14 %).

Osallisuus tarkoittaa sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja yhteisiin voimavaroihin, joita ovat: luottamus ja keskinäinen kunnioitus, toimeentulo, palvelut, tieto, taito, toiminta ja yhteiset merkitykset (lähde: THL).

Lisätietoja: Osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija Aija Matero, aija.matero(a)kymenlaakso.fi.

Kymenlaakson maakunta- ja sote -uudistuksen toimeenpanon valmistelu on lopetettu

Kymenlaakson maakunta- ja sote -uudistuksen toimeenpanon valmistelu on lopetettu. Jäljellä oleva työ suunnataan valmistelun päättämiseen, tehdyn työn dokumentointiin ja uudistuksen hallittuun alasajoon.

Kymenlaakson maakunta- ja sote -valmistelussa on ollut hyvä henki ja valmistelu on edennyt hyvin. Valmistelijoita on ollut 21, joista osa-aikaisia oman toimensa ohella on ollut 8 ja 13 kokoaikaista. Näiden lisäksi valmisteluun on osallistunut yli 400 henkilöä maakunnan eri organisaatioista esim. erilaisten työryhmien jäseninä. Vuoden 2018 loppuun mennessä rahoitusta oli käytetty 3,6 miljoonaa euroa, josta ICT-valmistelun osuus oli 2,2 M€ ja esivalmistelun 1,4 M€. Tänä vuonna on lisäksi käytetty n. 0,3 M€, joten yhteensä on käytetty 3,9 M€. Muutosjohtaja Jussi Lehtisen mukaan edessä on Kymenlaakson maakunta- ja sote -uudistuksen hallittu ja suunnitelmallinen alasajo. Tuleva hallitus päättää, jatketaanko uudistamiseen liittyvää työtä.

Osittain maakunta- ja sote -uudistuksen ja jo toteutuneiden lakiuudistusten seurauksena Kymenlaakson kunnat perustivat vapaaehtoisen sotekuntayhtymän Kymsoten, joten sotepalvelut on jo saatu laajempien hartioiden varaan. Kymsote on vastannut vuoden 2019 alusta lähtien ja vastaa edelleen koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Kymsoten valmistelu on tehty erillisresursseilla ja pääosin maakunnan omilla rahoilla. Kuntayhtymän valmisteluun liittyen on jo tehty paljon työtä, mm. palveluprosessien kehittämistä. Parhaillaan selvitetään myös palveluverkkoa.

Maakuntapalveluiden (non-sote) osalta on kehitetty nykyiset hallintorajat ylittäviä, asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Maakunnan ICT-ratkaisuja on kehitetty merkittävästi niin soten kuin maakuntapalveluidenkin osalta. Tiedolla johtamisen kehittämisestä on tehty perusselvitykset. Maakunnalle on työstetty alustavat strategiset linjaukset ja tehty laaja skenaariotarkastelu, joita voidaan joka tapauksessa hyödyntää Kymenlaakson kehittämisessä. Poliittiseen päätöksentekoon on kehitetty valiokuntamalli, joka olisi pientä viimeistelyä vaille valmis käyttöönotettavaksi. Hyte-toimintaa ja verkostoja, järjestöyhteistyötä, viestintää, sopimus- ja asianhallintaa sekä osallistavia työskentelytapoja on kehitetty. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta on tehty esiselvitys. Maakunnalle on myös laadittu ensimmäinen koetalousarvio ja saatu maakunnan taloudellinen kokonaisuus läpinäkyväksi. Yllä olevat ovat vain esimerkkejä. Paljon muutakin on tehty.

Kymenlaakson maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelijat haluavat kiittää kaikkia yhdessä tehdystä työstä maakunnan hyväksi. Hyvänä on koettu valtakunnallinen ja koko maakunnan kattava yhdessä tekeminen ja verkostomainen työtapa.

Lisätietoja:
Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, p. 040 548 0311, jaakko.mikkola(a)kymenlaakso.fi, muutosjohtaja Jussi Lehtinen, p. +358 400 644 206, jussi.lehtinen(a)kymenlaakso.fi.






Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistus ajetaan hallitusti alas – tehtyä työtä voidaan hyödyntää

Pääministeri Juha Sipilä on pyytänyt perjantaina 8. maaliskuuta hallituksensa eroa tasavallan presidentiltä. Hallituksen eronpyynnön vuoksi maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovalmisteluun ei ole edellytyksiä. Työ suunnataan valmistelun päättämiseen, tehdyn työn dokumentointiin ja uudistuksen hallittuun alasajoon.

Lisätietoa: https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/sipilan-hallituksen-maakunta-ja-sote-uudistus-ajetaan-hallitusti-alas-tehtya-tyota-voidaan-hyodyntaa

 

 

 

Ministeriöt toimittivat loput ratkaisuehdotukset maakunta- ja sote-lakeihin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Hallitus ja ministeriöt ovat perehtyneet huolellisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö toimittivat loput ratkaisuehdotukset sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tänään. Ratkaisuesitykset on käsitelty hallituksen reformiministerityöryhmässä.

https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/ministeriot-toimittivat-loput-ratkaisuehdotukset-maakunta-ja-sote-lakeihin-sosiaali-ja-terveysvaliokunnalle

Ministeriöiden ensimmäiset ratkaisuehdotukset:
https://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/ratkaisuehdotus-stv-lle

 

Tilaa RSS-syöte
Tilaa uutiskirje

Tilaa sote- ja maakuntauudistuksesta tuorein tieto uutiskirjeenä sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje

Arkisto

Katso arkistosta jo lähetetyt uutiskirjeet ja muut aiemmat julkaisut

Siirry arkistoon

KYMENLAAKSON LIITTO

PL 35, 48601 KOTKA
Karhulantie 36 B
Toimisto on avoinna arkisin
Ma-Pe klo 9-15

MUUTOSTOIMISTO

Karhulantie 30,2krs
48600 KOTKA