Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe on jatkunut alkuperäisestä Sipilän hallituksen 5.4.2016 asettamasta aikataulusta kolme kertaa. Nykytiedolla esivalmisteluvaihe jatkuu huhtikuun 2019 alkuun. Esivalmisteluvaiheessa valmistellaan maakunnan väliaikaiselle valmistelutoimielimelle (VATE) tulevia tehtäviä.

Kuntien sote-valmistelu on edennyt siten, että Kymenlaakson kuusi kuntaa käynnistävät vapaaehtoisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Kymsoten, toiminnan 1.1.2019 alkaen.

Asiantuntijaryhmät ovat koonneet raportteihinsa keskeisimpiä havaintoja valmistelun nykytilanteesta ja ehdotuksia tulevalle työlle.

Liitteenä maakuntapalveluiden ja maakunnan tukipalveluiden esivalmisteluvaiheen raportit:

 

Kymenlaakson maakunnan prosessikuvausten tehtävänä on kuvata maakunnan toiminnan logiikkaa, eli niitä asioita, jotka ovat keskeisiä tavoitteiden saavuttamisessa. Prosessien kehittämisellä suunnitellaan ja kehitetään maakunnan palveluja. Lähtökohtana kehittämiselle ovat asiakkaan hyöty ja tarve sekä palveluiden tehokkuus, kustannussäästöt ja ongelmatilanteiden hallitseminen.

 Prosessikuvaukset aloitettiin prosessikartan kuvauksella, jonka avulla toiminnot saadaan läpinäkyviksi ja ohjaaviksi. Prosessikartalla tarkoitetaan yleistä graafista kuvausta organisaation tärkeimmistä prosesseista ja niiden välisistä yhteyksistä. Kuvassa Kymenlaakson maakuntauudistusvalmistelijoiden ensimmäisessä IMS-työpajassa laatima prosessikarttaluonnos. Kuvassa myös Kymenlaakson maakuntanisäkäs saukko.

Prosessikuvaukset toimivat johtamisen, toimintojen suunnittelun ja hahmottamisen sekä prosessien hallinnan ja niiden parantamisen välineenä. Prosessikuvauksia voidaan hyödyntää maakunnan kokonaisarkkitehtuurikuvauksessa ja eri toimijoiden yhdyspintojen kehittämisessä. Prosesseja voidaan tarpeen mukaan kehittää toiminnan muuttuessa tai kun havaitaan prosessien toimimattomuutta tai riskejä. Kehittämisen pohjana ovat maakunnan visio, tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Prosessikuvaustyö on jatkuvaa ja työn vaikutuksia mitataan.

Prosessi voidaan määritellä toiminto- tai palveluketjuksi, jolle on määritelty tuotokset ja niiden vastaanottajat eli asiakkaat. Asiakkaat voivat olla organisaation ulkopuolisia tai sisäisiä. Kymenlaakson maakuntauudistuksen prosessikuvausten pohjana käytetään Kymenlaakson maakunnan konsernirakenneluonnosta, väliaikaishallinnon strategiaa ja tehtäväluokitusta.  Kymenlaakson maakunnan prosessityö jatkuu omaan toimintaan soveltuvilla ja yhdenmukaisilla prosessikuvauksilla. Tärkeää kuvauksissa on oikeiden asioiden tekeminen oikein ja kokonaisuuksien hallinta.

Lisätietoa: Muutosjohtaja Jussi Lehtinen, jussi.lehtinen(a)kymenlaakso.fi

Kuvassa Kymenlaakson demokratia- ja asukasosallisuusryhmän puheenjohtaja Keijo Kaskiaho, nuorisovaltuuston edustaja Onni Espo ja ryhmän sihteeri maakuntauudistuksen osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija Aija Matero.

Osallisuusasioiden valmistelua varten perustettiin vuonna 2016 Kymenlaakson demokratia- ja asukasosallisuusryhmä. Ryhmään nimettiin Kymenlaakson järjestöjen edustajia poliittisista puolueista, vanhus- ja vammaisjärjestöistä, liikuntajärjestöistä ja nuorisovaltuustoista. Lisäksi ryhmässä on mukana muita valmistelun kannalta keskeisiä henkilöitä. Ryhmän tärkeimpänä tehtävänä on laatia maakunnan osallisuusohjelma. Ohjelmassa määritellään maakuntastrategiassa huomioitavat osallisuustavoitteet ja toimenpiteet. Ryhmän tehtävänä on myös tuoda omalta osaltaan maakuntauudistusta tutuksi omissa verkostoissaan. Demokratia- ja asukasosallisuusryhmä kyselee nyt kymenlaaksolaisilta osallisuusohjelman tueksi mielipiteitä osallistumiskeinoista.

Osallisuuskysely

Käynnissä olevalla osallisuuskyselyllä selvitetään, miten maakunnan asukkaat haluavat osallistua ja vaikuttaa Kymenlaaksossa. Kyselyyn voi vastata osoitteessa
https://my.surveypal.com/Kymenlaakson-osallisuuskysely tai paperilomakkeella Kymenlaakson kirjastoissa. Vastausaikaa on vuoden 2018 loppuun.

Vaikuttamistoimielimet

Kymenlaakson maakunnan poliittisen päätöksentekojärjestelmän luonnosesityksessä on neljä lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja ruotsinkielinen vaikuttamistoimielin. Järjestöjen rooli niin palvelujen tuottajina kuin osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääjinä nähdään merkitykselliseksi. Tästä syystä organisaatioon on tulossa myös vapaaehtoinen järjestöfoorumi. Vaikuttamistoimielinten tehtävänä on vaikuttaa oman toimialueensa asioissa (lausunnot, kannanotot, aloitteet, kuulemiset) sekä toimia yhdessä kuntien ja maakunnan kanssa.

Osallisuus maakunnassa

Maakunnan osallisuutta ja demokratiaa tulevassa maakunnassa ohjaa lainsäädäntö. Asukkaiden osallistamisella on useita näkökulmia.
Yksilöllisessä näkökulmassa korostuu henkilökohtainen kokemus. Toiminnalla on laajoja vaikutuksia itsetuntoon ja oman elämän hallinnan tunteeseen. Osallisuus voi toimia myös terapeuttisena ja voimaannuttavana toimintana. Yhteiskunnallisessa näkökulmassa osallisuus lisää integraatiota, ehkäisee syrjäytymistä ja syrjintää. Palvelujärjestelmän näkökulmasta tuotetaan parempia ja asiakkaiden tarpeita ja toiveita vastaavia palveluja. Maakunnan imagollisessa näkökulmassa osallisuus lisää asukkaiden viihtymistä ja se houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä.

Osallisuudella on erilaisia määritelmiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee osallisuuden seuraavasti:

”Osallisuus on sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja yhteisiin voimavaroihin, joita ovat: luottamus ja keskinäinen kunnioitus, toimeentulo, palvelut, tieto, taito, toiminta ja yhteiset merkitykset.”

Kymenlaakson maakuntavalmistelun työryhmät

Lisätietoja:
Kymenlaakson Liitto, osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija Aija Matero, aija.matero(a)kymenlaakso.fi

Väliaikaisen valmistelutoimielimen (Vaten) kokouksessa 22.11.2018 käsiteltiin seuraavia asioita:

• Väliaikaisen valmistelutoimielimen asioiden esittely
• Alueellinen hyvinvointikertomus / THL:n JAHEE-hankkeeseen osallistuminen
• Kymenlaakson talouden ja toiminnan neuvottelupäivä 4.4.2019
• Järjestämisen käsikirja -työryhmän kuulumiset
• Kymsoten ajankohtaiskatsaus
• ICT -rahoitusraportti II
• Maakunnallisen järjestötyöryhmän esittely

Lisätietoa käsitellyistä asioista.

 Uusimmassa Kymenlaakson maakunta- ja sote-uudistuksen uutiskirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: 

• Sote-projektijohtajaksi Anu Salonen
• Osallisuuskysely kymenlaaksolaisille
• Miksi kulttuuri tulee olemaan maakunnan tehtävä?
• Palvelukanava
• Ihmisen oloinen Kymenlaakso - maakuntastrategian alustavat linjaukset
• Prosessikuvaukset suunnitellaan yhdessä asiakkaiden tarpeita huomioiden
• Kymenlaakson maakuntavalmistelu etenee hyvin
• Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa todetut keskeiset muutokset maakunta- ja sote-uudistuksen lakiesityksiin
• Kymenlaakson maakunnallinen järjestötyöryhmä aloitti toimintansa
• Soteuttamo valmistaa muutokseen ja yhdistää sote-osaajat yli toimiala- ja kuntarajojen 

 Lue lisää uutiskirjeestä

 

Uutiskirjeet löytyvät uusikymenlaakso.fi -etusivulta kohdasta Oikopolkuja > Lähetetyt uutiskirjeet